Aurinkohäät

Sun intohimos, armahain,
ei etsi maata unelmain,

ei hae hämäryyttä yön,
koruja kylmän tähtivyön.

Et kehrää lankaa kuutamon,
sun rakkautesi tulta on.

Lahjoitat käsin laupiain,
elämän-lahjat sulta sain.

Minulle ruumiis sulon soit,
uhriksi henkes hehkun toit.

Ah, alttarilla auringon
sa tanssit lempes karkelon.

Hääsoittoasi huminoi
puut metsäin, lintuin laulut soi.

Kuin virvaliekki välkkyen
käy karkelosi kuumeinen.

Sun olemukses tulta on,
laps rakkauden oot auringon.

Jäsentes lieskat kietoo mun
janoovan huumas hehkuhun.

Syöksymme päivän syleilyyn
tunnosta tuskan sekä syyn.

Yhdymme liekkiin yhteiseen.
Kulmilles morsiusseppeleen

aurinko solmii säihkyvän.
Sa siinnät yössä elämän

kuin tähti, sävel oot, mi soi,
korkeemman päivän aamunkoi.

Laps rakkauden ja auringon,
olentos pelkkää tulta on.