Loiskuttaa, läiskyttää

Loiskuttaa, läiskyttää,
paapattaa, piipittää!
Sorsaparv' on lammikossa,
riehuu tuolla ruo'ikossa.
Pelotta ne pulikoi,
kyllä emä vartioi.
Vihamies jos lähenee,
emonen vaan viuhkaisee,
kohta kaikki sukeltaapi;
pitkän nenän kettu saapi.

Sokkosilla

Sokkonen, sokkonen,
vanha pöllö vaivainen!
Mitäs päivän paistehella
valoisella, valkoisella
tuosta tyhmäst' ällistelet,
julmana noin jöröttelet?
Kyllä tiedän, et sä sois,
muillakaan ett' ilo ois.
Kyllä pian iloisia
meitä pikkulintusia
kopristaisit,
jos vaan saisit.
Mut sä olet vaivainen
sokkonen,
et voi nähdä,
mitään tehdä,
vaikka sua nipistäisikin.
Piu!

Kiikkulaulu

Kiikkumaan,
liikkumaan
annas alku, veikko!
Autathan sä mielelläs
pientä kulta-Helmiäs,
Joll' on voima heikko.

Hei nyt vaan
heijaamaan!
Lennä, kiikku, lennä!
En mä pelkäis, latvoihin
josko kiikku ropsaiskin -
annetaan vaan mennä!

Niin nyt vois
lentää pois
vaikka taivahaseen.
Tok' en sinne vielä jäis,
pappaani se itkettäis -
alas lennän taasen.

Kävikö varas vatsassa

Kävikö varas vatsassa,
kun näin se tyhjäks tuli?
Vai voita vaan söit aamulla,
mi päivänpaisteess' suli?
Jo vasun pohja näkyypi;
viel' yhäkö se piisaa?
Mihinkä kaikki mahtuupi,
sä pikku ahma-Liisa?

Kun vaan ei viimein halkeais
tuo pieni eväspussi;
siitäkö vasta nauraa sais
Jänönen, lehto-Jussi!

Pois nyt tieltä valkopää

Pois nyt tieltä valkopää,
ettet ruiskun alle jää!
Sulta jos tuo liinatukka
vielä kastuu, siin' on hukka.
Kaiken värin vesi veisi,
lumenkarvaaks valkaiseisi.
Tulisitpa sä yks, kaks,
vanhaks äijä-rutjukaks!

Tuu, tuu, tuu, tuu

Tuu, tuu, tuu, tuu!
Karjani käy.
Tääll' on heinää, vettä;
hukkaa ei näy,
ei ole mitään hätää.
Tuu, tuu, tuu, tuu!

Hetkeksi jätän karjan,
lähden tuonne marjaan,
poimin punapuolukoita,
makeisia mansikoita.
Kotiin ne kannan.
Kelles ne annan?
Kuka arvajaa,
hän ne saa!

Kaa, kaa, kana

"Kaa, kaa, kana,
onko muna uusi?
Paljonkos se maksaa?"
"Penniä kuusi." -
"Huh sit' en jaksa." -
"Penniä kaksi." -
"Heitä halvemmaksi." -
"Yhden pennin." -
"Annas tännen."

Minne nyt Matti ja Lotta

"Minne nyt Matti ja Lotta ja hauva?
Katsoppa, laukut on heillä ja sauva!"
"Hyväst', hyväst' jo naapuri kulta!
Kaukaismaille jo mennähän sulta,
minä ja Musti ja pikkuinen Lotta, -
älähän naura, se on aivan totta! -
Matkustelemme nyt kaikkia maita,
siksi kun tulevi vastahan aita;
senhän takana tulee maailmanloppu.
Hyväst', hyväst', jo meillä on hoppu.

Mun pupujänöni pienoinen

Mun pupujänöni pienoinen,
kuink' olet hieno ja pehmoinen!
Kuink' korvas on pitkät, taitais luulla
sun voivan virstojen päähän kuulla.
Ja kehräsilmäs ne melkein on suuret
kuin lumpeen lehdet tai nauriin juuret.

Nyt katselet maahan, nyt taivahalle,
nyt vasempahan, nyt oikealle,
vaan etpä näe kuin Mirri häijy
sun henki parkaas hiipien väijyy.
Ma pelkään, pupu, sä saanut lienet,
kyll' isot silmät, mut aivot pienet!

Tuuti, mun vauvani

Tuuti, mun vauvani, nukkukaa
unta sokurin-makeaa!
Itse ma kehtoa soutaisin,
jos vaan viipyä joutaisin.
Mutta mulla on suuri työ.
Aapiskukko se torua taitaa,
jos en läksyjä valmiiks laita.
Mutta kun lomahetkeni lyö,
kohtapa mamma jällehen juoksee
omien vauvakultien luokse.

Ohoppas, Pekka

Ohoppas, Pekka, min miettehes maksaa,
latinatako sä luet vai saksaa?
Jokohan virkaa maisterin täytät,
taikkapa tohtorin oppia näytät?
Käynytpä lienevi vaikeaksi,
koska on apuna silmää kaks!
Näytäppä kirjas - no, näitkös kurin!
Tohtori pitikin kirjansa nurin!

Hopoti, hopoti, hopotihoi

Hopoti, hopoti, hopotihoi!
Varsa hypäten hirnuu.
Lopoti, lopoti, lopotiloi!
Voita Valpuri kirnuu.
Voin minä voitelen leivällen,
leivän vien minä varsallen,
sitten ei varsani pelkää! -
Hei! jopa pääsin mä selkään!
Kopoti, kopoti, kopotikoi!
Joutuhun, varsa, nyt juokse.
Hopoti, hopoti, hopotihoi!
Vie minut mummoni luokse.
Yli vuorien harpataan,
poikki merien kaalataan.
Mummo kakkuja paistaa,
tekisi mieleni maistaa.

Peukalopotti sai sian

Peukalopotti sai sian - hei!
Suomensutti sen kotiin vei;
Pitkämies siltä niskan taittoi;
Nimetön siitä makkarat laittoi;
Sakari pikku ne suuhunsa söi!

Kissa

Vieraita käkee!
Kissa ne näkee
virstan kahden takaa,
tuolla puolen hakaa,
sukii päänsä sileäksi,
pesee kääpät kiiltäviksi.

Olkoon myös
se sun työs,
että nähtäis kilttiseksi
mamman muru siivoiseksi.

Katso tuolla

Katso tuolla
kirkon puolla,
kuka käy?
Eikö näy?
Hattu, nuttu
eikö tuttu?
Kännäs roikkaa
lelli poika,

heitä muisku,
niinkuin tuisku!
Näetkö, pikku veitikka
nisupullan
isä kullan
hatussa?
Minne hän sen vie?
Kellekä se lie?

Ei auta nyt karku

Ei auta nyt karku -
pois veteen vaan!
Myös turha on parku -
nyt huuhdotaan.
Et tok' tahdo olla
niin siivoton,
kuin tunkiolla
nuo porsaat on!

Kas niin, älä pelkää,
jos kastuukin selkä!
Ei veteen kuolla!
Kas sorsatkin tuolla
ne loiskii
ja roiskii
ain' iloissaan.
Pois veteen vaan!

Kukko ja hanhi

Kukko:
"Hanhi rukka,
punasukka,
miks' noin rumast' astelet,
hompsis, hampsis haasottelet?
Katsos kuin mä kepsutan
vikkelästi viipoitan!"

Luikahti järveen
hanhi toisen parveen,
liukkahasti liikkui,
kepeästi kiikkui,
niinkuin taivahalla kuu.

Hanhi:
"Tule tänne, suurisuu!
Koeta täällä kepsutella
veden päällä viipoitella!"

Kananpoika

Kananpoika juoksi
metsään yksinään;
kana turhaan luoksi
kutsui tytärtään;
totellut ei tyttönen. -
Tuli haukka, koppas sen, -
"Kykkerikyy!
Tyttären syy!"