Ruususeppele

Tule polvellein, tule polvellein!
sinust' ylvään ruhtinattaren tein.
Punaruusujen runsaudesta ma teen
sinun suortuvillesi seppeleen.

Tule polvellein!
olet rikkautein,
olet rakkautein!
Olemukses kuin tuuli on vapaa.
Et pakkoa siedä,
ei velvoituksesta vaistosi tiedä,
sua kutsuen koskaan ei tapaa.

Senvuoks olet ylväs, ja pysty on pääsi,
jumalat kuten sääsi.
Et mitään pyydä,
suloas ei arki-arvoista myydä.

mut rakkahan ruumiis
ma koruihin puen,
sua tielläsi tuen.
Vyöt välkkyvät kiedon sun uumiis,
sinun sormesi sormuksin peitän,
polulles punaruusuja heitän.

Cecilia, siro
sinun lempesi on,
sitä koske ei kiro,
sadatuksia säiky se ei.
Se kaikkensa uhriksi vei,
se lapsi on auringon,
emon ehtymättömän, kuuman.
Suot hengelle, aisteille huuman!

Tule polvellein,
ah rakkautein,
ylin rikkautein!
Punaruusujen runsaudesta ma teen
sinun suortuvillesi seppeleen.