Vapauden takeet

Taas hanget haihtuu, kukkaset käy umpuun,
ilmoissa vapautuksen sävel soi,
säteensä aurinko luo sankarkumpuun,
min kansa kerran murheell' umpeen loi.
Ei raiu enää sävel sodan, raudan,
hiljaisuus kattaa sankareiden haudan.

Hiljaisuus, rauha kohoo kumpuin yöstä,
kalleimmin niistä kansa maksaa saa.
Lunnaita tyyntä kehityst' ei ryöstä
rohkeinkaan rotu, verell' lunastaa
sen täytynyt on elon parhain saalis.
Korkeelle, kansa, kohota siis maalis.

Osasi ostanut oot kallein hinnoin,
et omaas koskaan saata luovuttaa.
Sa suojaat sitä jalopeurarinnoin,
ei osaas sulta kenkään riistää saa.
Ei aarretta voi myydä vähin erin,
min itse ostanut on taistoin, verin.

Vapautes hinnan maksanut oot kerta,
sen riittää täytyy, ja se riittää saa.
Ei janoo vainiomme enää verta,
vain viljelystä vartoo vapaa maa,
se tahtoo kantaa kypsää, täyttä tähkää.
Hengessä vastaisuus maan tämän nähkää.

Kypsäksi kenttäin sato suokaa päästä,
kirkkaana päivän paistaa antakaa,
niin nousee hengen kukka yöstä, jäästä,
sydämet, mielet vapaus valloittaa,
lyö laihojamme enää eivät rakeet.
Varmimmat henki vapauden suo takeet!




Tunnisteet: