Päivälliset

Pienen pieni kaniini
pientarella hyppeli!
Löysi vuohenputkilehden -
maistoi sitä, laulun tehden:
- Vuohenputkisalaatti
sekä tuore retiisi,
myöskin nippu persiljaa
päivällinen olla saa!

Pienen pieni kaniini
päivällisen rakensi.
Kutsui kukon sekä kanan
talviruoan uuvuttaman.

Vieraat ruokaa moittivat -
kovin suutaan soittivat -
itse kaniini
kaikki syödä mutusti.

Sateella

Kerran maalla ollessani
- siellä olen tuttu -
sattui sadeilmalla
näin kummallinen juttu.

Viisi kanaa kaakottaen
kaiken kansan nähden
kinasteli kiivahasti
onkimadon tähden.

Siinä niiden riidellessä
onkimato luikki
heinikkohon hiljalleen
ja mullan alle puikki.

Tästäpä nyt riitelijät
hämillensä tuli.
Riita loppui rattoisasti,
viha vedeks suli.

Pikku juttu

Ol' kerran metsässä mökki,
siin eleli tyttönen,
ja tyttösell' oli kana
ja kissakin pikkuinen.

Ol' kissan kaulassa kello
ja jalassa saappahat,
ja saappahiss' oli varret
ja oikeat anturat.

Ol' kanalla kaulaliina
ja nokkela nuttukin,
ja marssia kyllä hän taisi
ja nokkia sievimmin.

Ja kerran iltasella
tuo kana ja kissanen,
ne läksivät - minne ja mihin,
sit' yhtään en tiedä, en.

Lasten ilot

Pimpeli, pampeli pihan poikki
nyt me mennään marjaan.
Sitte sieltä metsän halki
ahon yli karjaan.

Kilkattaa jo karjan kellot
musta lehmä ammuu.
Kohta menee taivas pilviin,
aurinko jo sammuu.

Kuuma onpi nuttu päällä,
täytyy mennä uimaan.
Sitte syödään evähiä
kovan nälän tuimaan.

Väsymys jo alkaa tulla.
Älä veikko juokse!
Nyt on paras lähteä jo
oman äidin luokse.

Mummolaan

Juokse, juokse joutuisaan,
kohta tullaan mummolaan.
Siell' on hauska, hyvä olla,
leikit monet kartanolla.
Mummo antaa sokeria
sekä muita namusia.
Mutta kaiken lystin yli
hauskin ompi mummon syli.

Hiirten ilo

Hei riemua, helaa!
Hiiret piippien pelaa.
Suut ne hymyy,
korvat lymyy,
sääret ilmoja selaa.

Mikä syynä on tähän
ilohon, elämähän?

Kissa kuoli,
loppu huoli!
Tuli meille
hilkkareille
elon iloinen puoli!

Paratiisi on täällä
kummun kultaisen päällä!

Ihme

Koulussa mä kuulla sain
ihmekumman tään,
että oomme liikkehellä
kaikki yhtenään.

Muodoltansa pyöreä
on pallo maailman,
pyörii yhä ympäri
ja hyrrää ainiaan.

Pallon päällä pyörivän
se koulu, koti on.
Siell' on moni onnekas,
ja moni onneton!

Siellä itse hyppiä
mä yhden jalan voin,
vaikka pyörii maailma
noin, ja noin, ja noin!

Lauri on kovin onneton

Lauri on
kovin onneton!
Kengät kastui koulu-tiellä!
Sateellakin aina siellä
Lauri vaan
käypi ahkeraan.

Huh, huh, huu
nyt on lokakuu!
Milloin talvi joutunevi,
valkolumi pudonnevi -
uh, huh, huu
milloin joulukuu!

Silloin saa
kelkoin laskettaa -
kiitää kilvan luistimilla,
hiihtää hankikankahilla
ah, hah, haa
posket rusottaa!

Lallal-laa
silloin riemu saa!
Silloin lumi sinkoilevi
tiet ja talot peittelevi!
Oh, hoh, hoo
joudu joulu jo -

Pienoiseni nukkumaan

Tuuti, tuuti tumpusein
uneen vaivu umpusein!
Tuuli puita tuudittaa,
lumi lauha lankeaa.

Vaivu, vaivu valkeain,
uuvu, uuvu umpukkain.
Suuhun kasvaa hampaat,
lehdossa käy lampaat.

Tuuti, tuuti tumpusein,
vaivu, vaivu valkosein!
Käki kulta kukkuu -
lapseni jo nukkuu.

Marjaan!

Munnin, munnin mustikoita,
mannin, mannin mansikoita!
- Marjoja on mainioita,
meheviä makeoita
meidän mummon marjamaassa,
pihan luona, karjahaassa,
kallioiden kupehella,
sammalella pehmoisella.

Mennään pian poimimaan,
seillä meitä varrotaan!

Ilta-loru

Tuttimahan
joutuisahan
pikku lapset
valko-hapset!
Rientäkää!
Nukku-Matti
pieni veikko
odottavi,
vartoavi,
lapsosia,
pienoisia
saarehensa
vieraiksensa.

"Tuttis, tuttis
tuttikaa",
Matti kuiskaa,
naurahtaa -
mielessä on
mattisella
hauskat retket,
iltasella
joita lapset
matkustaa
Matin kanssa
aina saa

Tuttis, tuttis
tuttikaa!
unosehen
vaipukaa!

Sokkosilla

Liisan silmät sitokaa
Sokkona hän olla saa!
- Ota kiinni! Hui ja hei!
Kaikki lapset kissa vei!

Juokse, juokse, joutuisaan,
täällä sua varrotaan!
Täällä! Täällä! Hui ja hei!
Kissa kaikki lapset vei!

Liisa lensi linnun lailla,
kiiti, liiti mieltä vailla,
pyöri niin ja pyöti näin,
kunnes lensi nurinpäin.

Leikki

Tule sisko tanssimaan
yhdessä nyt riemuitaan,
askel yksi oikeaan,
askel toinen vasempaan.

Päätä voimme kumartaa,
sormellamme varoittaa.
Askel jälleen oikeaan,
askel toinen vasempaan.

Kädet näin ne paukahtaa,
kannat maata kalkuttaa.
Askel jälleen oikeaan,
askel toinen vasempaan.

Kerran voimme pyörähtää!
Sitten pannaan pystyyn pää.
Askel jälleen oikeaan,
askel toinen vasempaan.

Tää ei ollut vaikeaa,
hauska tää on suorittaa;
pyöritään ja tanssitaan,
tällä tavoin riemuin vaan.