Vapaudenlaulu

Kuink' on sodan sävel sorja
kuulla ajallaan,
maa kun vierahan on orja,
kansa hajallaan.
Valkeimmat on lieskat vainon,
jotka pilviin lyö,
murtain kahleittemme painon,
vaikk' on yllä yö.

Kuink' on kaunis kansan taisto
vastaan vainoojaa,
vapautta kun vaatii vaisto,
tahtoo taattoin maa.
Rohkea, ken ryhtyy ryntöön,
rientää voittohon.
Rohkein, joka kulkee kyntöön
tienoon aution!

Rohkeasti maata raivaa
katsomatta taa,
pelkäämättä pellot kaivaa,
toiset sadon saa.
Tekee työtä tuleville,
kypsyy tähkäpää.
Kunniata sankarille,
joka varjoon jää!



Tunnisteet: