Ukkosilma

Luonnossa outo äänettömyys,
uhkaava, kalpee hämäryys,
sinervän musta pilvihuntu
leviää niinkuin kalman tuntu

taivaalle. Linnut vaikenee,
kirpeesti päivä säteilee,
humahtaa puissa tuuli tyly,
etäältä kuuluu ontto jyly.

"On silmäs oudot, armahain,
ne haastaa kieltä salamain,
oletko viesti myrskyn vimman?"
"Jumalan julman, tulisimman!"

"Ah armas, airut jumalten,
mi viestisi on ikuinen?"
"Ma haastan, minkä toiset salaa,
tuleni tules tuskaa halaa."

Välkähtää vaaja ukkosen.
"Jumalten olet kaltainen!"
"Olemme kaksi ihmislasta,
toisensa jotka löysi vasta."

"Kun kohtasin sun, kalleimpain,
laupeimman lahjan silloin sain,
rajoitta rikkautesi tuhlaa,
elomme jumalten on juhlaa."

Pimenee päivä niinkuin yö.
"Tuskastain tulta tahtos lyö!
Kierrymme toisiimme kuin käärmeet."
Säkenöi mustain pilvein päärmeet.

"Toiseensa toinen uppoaa
kuin kaksi sinisalamaa,
saan elämän ja kuolon sulta."
"Tulena janoan ma tulta!"

Välkähtää piirit pilvien,
julisee yllä ukkonen,
sylistään syöksee taivaat tulta,
kimaltaa salamoiden kulta.




Tunnisteet: