Kun lopulta voimani murtui,
kun luotani tuskassaan
oli lähtenyt kalleimpani,
kun kärsimys aavistamani
oli täyttynyt kokonaan.
niin: erehtymättömästi
minä jälleen tunsin ja näin
sen kauhean kivun alta
Sinun kätesi, Kaikkivalta,
Sinun kätesi kädessäin.
17.4.1933
Saima Harmaja. Kokoelmiin kuulumattomia runoja
Mietelmä * On järvi niinkuin autuudesta heijastus * Paisuvat silmut * Laulu pienestä enkelistä * Hurmio * Iltapäivä satamassa * Lähde * Kahle * Arimman onnen hetki * Oi sinä, kauan itkemäni * Ero * Viha * Pääsiäisenä * Sun sydämesi ovia * Lentoretki * Nurmilintu * Pohjaan asti * Toipuva * Koti-ikävä * Vajoaminen * Yhteistyötä * Aamua kohti * Taivaan niityllä