On järvi niinkuin autuudesta heijastus,
mut veripunaisina iltapilvet palaa.
Muut nauttii. Nuorta sydäntäni salaa
niin kipeänä viiltää kaipaus.
On järvi niinkuin autuudesta heijastus.
On ikuisuuden henkäys jo mailla.
Mut iltapilvein verihehkun lailla
mun sydäntäni polttaa sairas rakkaus.
12.8.1928
Saima Harmaja. Kokoelmiin kuulumattomia runoja
Mietelmä * On järvi niinkuin autuudesta heijastus * Paisuvat silmut * Laulu pienestä enkelistä * Hurmio * Iltapäivä satamassa * Lähde * Kahle * Arimman onnen hetki * Oi sinä, kauan itkemäni * Ero * Viha * Pääsiäisenä * Sun sydämesi ovia * Lentoretki * Nurmilintu * Pohjaan asti * Toipuva * Koti-ikävä * Vajoaminen * Yhteistyötä * Aamua kohti * Taivaan niityllä