Nämä silmät itkevät verta
vuoks syntien pusertuvaa,
vuoks kaiken, mi haavoitti kerta
sydänparkaa – ja haavoittaa.
Tämän kohtalon syy ei kukaan.
Elon virtaa tottelen vain
oman tulvani suunnan mukaan,
padot, telkimet musertain.
Olen huoleti kulkeva suureen
maan sylihin paluutien;
apäjumalten rovion juureen
nimen, maineen nauraen vien.
Uuno Kailas – Paljain jaloin
Kuninkaanpoika * Kuva * Katse * Kahdet silmät * Orja laulaa * Houre * Kalypson vanki * Partaalla * Autio maa * Lapsen kehto * Pallokentällä * Pilvilaulu * Marttyyrit * Palava laulu * Hollantilainen * Poikani * Kohtalo * Minä * Rakkaus * Yössä * Impromptu * Vaeltaja * Paljain jaloin * Pyramiidilaulu * Kun olin kuollut * Havahtuminen