Valo ja varjo

En, kammiooni kahlittuna, voi
kynääni purppuraan ja kultaan kastaa.
Ei aavain pauhu unelmiini vastaa,
maan lehtiholvit mulle huminoi.

On huoneessani rauha kalvakkain,
ei siellä ruusukaan suo täyttä tultaan,
ja niinkuin kukka, vajoava multaan,
jäsenin kuihtuvin sen asujain.

Siks mitä piirtää kynä uupuneen,
maan värihehkusta ken säteen sai vaan
ja joilta suljettu on loisto taivaan?
-- Se uraa aukoo hämyyn ikuiseen.

Maan jäljettömän pintaa kartoittain
se näkymättömästä etsii teitä,
jo löydettyjä, jälleen häipyneitä,
ja sille puhuu valo, varjo vain.


7.12.1936

Saima Harmaja - Kaukainen maa (1937)

Palava sydän
Aamuvarhain * Olkoon niin! * Mentyäsi * Oven takana * Eksyneet * Omistaminen * Kalypson kohtalo * Levoton uni * Meri * Sinun kukkasi * Hymy * Tähti * Tähdetön ilta * Talven taittuessa * Verkossa * Kallioon itänyt * Läheisyys * Aamutervehdys * Kuva * Syttyen * Tulkoon * Onnellinen aamu * Ruusu * Sairaalassa * Taakka * Rukous * Sydäntalvella * Tulta * Odotuksen jälkeen * Kaksi liekkiä * Ero * "Henkipatto rakkaus" * Kovinta * Unohdus

Kehto ja kuilu
Valo ja varjo * Halki avaruuden * Tapaaminen * Kuunvaloa * Kaukaa tullut * Krookus * Päivien valo * Öisin, milloin taudin kouriin havaan * Näkymätön kuutamo * Ihana on talvipäivä * Aamuhiihto * Kaukainen maa * Muistan * On maa * Kehto ja kuilu * Valo haudalla * Miksi pelkäisin? * Odottaja * Ensimmäinen kevätpäivä * Rakas kuolema