Tulkoon

Miks' sanat kuole ei, jo itketyt?
Ne hetken harhaan syntyi sielussasi,
mut maailmoina sinkos huuliltasi
mun tajuntani yössä kiertäin nyt.

Sylissä loputtoman syvyyden
siell' yhteen syöksyy tuhat tuskan maata
iäistä rataa, josta ei voi laata.
Ma niitä kannan, vielä vavisten.

Mut sano: tulkoon! Heti hulmahtaa
yön halki valon, rakkauden laine.
Maailmat polttaa pois sen alkuaine.
Vain yksi jää: sun sydämesi maa.

Niin voittamana riemun tulisen
pysähtyy tuska sisimmässä veren.
Ylitse eron, yli vuotten meren
sylini sulle avaan, kaukainen.


29-30.1.1935

Saima Harmaja - Kaukainen maa (1937)

Palava sydän
Aamuvarhain * Olkoon niin! * Mentyäsi * Oven takana * Eksyneet * Omistaminen * Kalypson kohtalo * Levoton uni * Meri * Sinun kukkasi * Hymy * Tähti * Tähdetön ilta * Talven taittuessa * Verkossa * Kallioon itänyt * Läheisyys * Aamutervehdys * Kuva * Syttyen * Tulkoon * Onnellinen aamu * Ruusu * Sairaalassa * Taakka * Rukous * Sydäntalvella * Tulta * Odotuksen jälkeen * Kaksi liekkiä * Ero * "Henkipatto rakkaus" * Kovinta * Unohdus

Kehto ja kuilu
Valo ja varjo * Halki avaruuden * Tapaaminen * Kuunvaloa * Kaukaa tullut * Krookus * Päivien valo * Öisin, milloin taudin kouriin havaan * Näkymätön kuutamo * Ihana on talvipäivä * Aamuhiihto * Kaukainen maa * Muistan * On maa * Kehto ja kuilu * Valo haudalla * Miksi pelkäisin? * Odottaja * Ensimmäinen kevätpäivä * Rakas kuolema