Talven taittuessa

Tumma vuosi kului unen lailla.
Miten kestinkään sen -- unta vailla?
Kivun alle kuinka kuollut en?
Kimaltaen läpi kyynelten
kevättalven sineen syttyy tähdet.
Niinkuin ennen, vielä tulet, lähdet,
kuumin huulin vielä suutelet.
Näänkö illan, jolloin lähde et?
Outo uudelleen on kaikki elää.
Pian peipon armas riemu helää,
tuoksuu puistot ensi hohteessaan
kevätiltaan loppumattomaan.
Kullanhämärälle tielle jäänkö
silloin yksin -- kyynelsilmin näänkö
tuomen, joka kukki huumaten
yössä ihanimman keväimen?
Vaan en usko, polttaessa muiston,
ettet odottais mua teillä puiston.
Syvemmällä kuin lämpö syleilyn
sitoo muisto tuskan kestetyn.

Rakas, minne minut heittää voisit?
Minne hellyyteni peittää voisit?
Mikä leikata ne siteet vois,
joita kerran rukoilimme pois.

Rakastan! En tiedä, millä tavoin.
Miten itse kaipaat, kaikin tavoin.
Kaulaas painan posken lämpöisen
niinkuin sisko -- mutta vavisten.


30.2.1934

Saima Harmaja - Kaukainen maa (1937)

Palava sydän
Aamuvarhain * Olkoon niin! * Mentyäsi * Oven takana * Eksyneet * Omistaminen * Kalypson kohtalo * Levoton uni * Meri * Sinun kukkasi * Hymy * Tähti * Tähdetön ilta * Talven taittuessa * Verkossa * Kallioon itänyt * Läheisyys * Aamutervehdys * Kuva * Syttyen * Tulkoon * Onnellinen aamu * Ruusu * Sairaalassa * Taakka * Rukous * Sydäntalvella * Tulta * Odotuksen jälkeen * Kaksi liekkiä * Ero * "Henkipatto rakkaus" * Kovinta * Unohdus

Kehto ja kuilu
Valo ja varjo * Halki avaruuden * Tapaaminen * Kuunvaloa * Kaukaa tullut * Krookus * Päivien valo * Öisin, milloin taudin kouriin havaan * Näkymätön kuutamo * Ihana on talvipäivä * Aamuhiihto * Kaukainen maa * Muistan * On maa * Kehto ja kuilu * Valo haudalla * Miksi pelkäisin? * Odottaja * Ensimmäinen kevätpäivä * Rakas kuolema