Ero

   Nyt tuskan kielet värisee,
kun eron pakko lähenee,
kun huulten äännettävä on
tuo sana paluuton.

Tie, yksi, kahdeks auennut,
erilleen kääntää soaistut,
ja hellyys, jota kukkii maa,
tomuksi raukeaa.

Mut takaa julman elämän
nään vapahduksen hämärän:
tiet rakkauden himmeät
etäällä yhtyvät.

Voi säteen murtaa kuvastin,
mut valoon käy se takaisin,
ja selkeäksi selventyy
jokaisen harhan syy.

Vapaana viime hämystään
sun silmäis salaisuuden nään,
kun kerran täydellistä on
vajaa ja voimaton.


9-10.11.1936

Saima Harmaja - Kaukainen maa (1937)

Palava sydän
Aamuvarhain * Olkoon niin! * Mentyäsi * Oven takana * Eksyneet * Omistaminen * Kalypson kohtalo * Levoton uni * Meri * Sinun kukkasi * Hymy * Tähti * Tähdetön ilta * Talven taittuessa * Verkossa * Kallioon itänyt * Läheisyys * Aamutervehdys * Kuva * Syttyen * Tulkoon * Onnellinen aamu * Ruusu * Sairaalassa * Taakka * Rukous * Sydäntalvella * Tulta * Odotuksen jälkeen * Kaksi liekkiä * Ero * "Henkipatto rakkaus" * Kovinta * Unohdus

Kehto ja kuilu
Valo ja varjo * Halki avaruuden * Tapaaminen * Kuunvaloa * Kaukaa tullut * Krookus * Päivien valo * Öisin, milloin taudin kouriin havaan * Näkymätön kuutamo * Ihana on talvipäivä * Aamuhiihto * Kaukainen maa * Muistan * On maa * Kehto ja kuilu * Valo haudalla * Miksi pelkäisin? * Odottaja * Ensimmäinen kevätpäivä * Rakas kuolema