Tämä ikuisuuden ranta on,
ohi virran vierivän nään.
Ja kuolema soittelee pensaissa
samaa yksitoikkoista säveltään.
Miksi vaikenit, kuolema, nyt?
Olemme kaukaa saapuneet
ja sinua kuulla isoamme,
ei meille koskaan imettäjä
niin laulanut kuin sinä nyt
Seppelen, jota ei päässäni nähty,
jalkoihisi tuon.
Sinä näytät minulle ihanan maan
ja korkeat palmut sen
ja kaipuun lainehtimassa
ohi pylväsrivien.
Edith Södergran
Maa jota ei ole
(1925)
Havainto * Muotokuva * Öinen madonna * Syksyllä * Vaarallisia unia * Erokselle * Prinsessa * Sairaita päiviä * Ei mitään * Eräs elämä * Grimace d'artiste * Sarastus * Elämäni, kuolemani ja kohtaloni * Mustalainen * Lapsuuteni puut * Oi taivaan kirkkautta * Lokakuun aamu * Jumala on kaikkialla * Maa jota ei ole * Tulo Hadekseen