Hämärtyessä

Taas illan hämyssä tummuu maa.
Tätä hetkeä rakastin vuosien ajan.
Polut päivän peittyvät, aukeaa
tie hämärä toiselle puolen rajan.

Niin mustin oksin ja hentoisin
puut seisovat nöyrine unelmineen.
Valo ylhäällä häilyy lumoavin,
pois paeten pilvien arkaan sineen.

Oi taivaan väriä syvenevää!
Ylimaallisena se loistaa ja vaipuu,
on poissa ja jälleen himertää.
Sitä seuraan, rinnassa tuska ja kaipuu.

Hymy tajuamattoman kauneuden,
vain sinua rakastin vuosien mennen.
Tuhat kertaa henkeni uupunehen
veit pois, hämärimpiin maihisi ennen.

Miks, Ylhäinen, mua väistyt nyt,
miks suonteni virta pois luotasi vie mun?
Miks poveltas minut työntänyt
olet syliin vieraan riemun?


15.11.1932

Saima Harmaja - Sateen jälkeen
I
Riemu * Lumous * Sireenit * Aamunkoitteessa * Contemplatio * Hämärtyessä * Onnellinen ilta * Tuska * Ukkoskesänä * Sadonkorjuu * Kultaisia lehtiä * Peto * Kuutamosonaatti * Lähteiden maassa
II
Myöhäinen tuoksu * Tähdenlento * Perhosen haudalla * Sidottu * Haavoittumaton * Perhosen sielu * Hautausmaalla * Huhtikuun kuutamo * Keijukaissatu
III
Toukokuun sade * Kesäkuun sade * Kultainen päivä * Salaisuus * Aamun kuoro * Heinäkuun sade * Heinäkuun aalloilla * Kukka ja perhonen * Koivu ja tähti * Odotus * Syysaamuinen uinti * Silkkikuikka * Suven mentyä * Iltarukous
IV
Kruunauskirkossa * Karpaateilla * Balatonilla * Yöllinen ajo * Aamu Alpeilla * Välimeren aamu * Sade vuorilla * Kaipaus * Ukkosen jälkeen * Hajuherneet
V
Legenda * Aleksis Kiven haudalla * Rukous * Inkerin rajalla