Mä lauloin kerran laulusen,
ei suuri ollut arvo sen;
mut sydämestäni laulu kulki,
sisimmät tunteeni saattain julki.
On mennyt aikaa - hiukka vaan.
Taas käteeni tuon laulun saan.
Mut outo on sel Nuo sanat miksi
on kaikki käyneet niin vierahiksi?
Kyll' lauluni on entinen,
ei muuttuneet oo sanat sen;
mut sydän muutti kai sisimpänsä:
ei tunne entistä itseänsä.