Kun tappelu tauonnut on, sotilas,
unohdat sä vaaran ja vaivan.
Et muistele veristä kuolematas,
mi läsnä voi olla jo aivan.
Ei, riemuiten täysistä maljoista juot
ja kernaasti riemuita muidenkin suot.
lyhyt onnen hetki. Sä nautit sen,
vaikk' kerta oisi se viimeinen!
On taistelu ihmisten elämäkin,
siis kaikki me myös sotilaita.
Meit' ahdisti vaarat ja vastuutkin,
ja vastakin niin lie laita.
Mut onnetar herttainen ollut nyt on:
siis taistelu mielistä haihtukohon,
ja juodaan riemuin nyt joka mies
ja huomenna - kuollahan kenties!