Sua aattelen, kun päivän kimmelteessä
nään aavat veet.
Sua aattelen, kun kuultaa lähteen veessä
kuun kujanteet.
Sun näen tomun kohotessa tiellä.
Sun yhä nään,
kun vaeltaja vaivoin kulkee siellä
yön pimeään.
Sua kuuntelen, kun laine rannan kehtoon
kohisten käy.
Saan usein ääntäs kuuntelemaan lehtoon,
kun hiljentäy.
Oon luonas sun; pois kauaskin jos lähdet,
jäät lähellein.
Jo päivä painuu, kohta syttyy tähdet.
Käy vierellein!
- Johann Wolfgang von Goethe (suom. Uuno Kailas)