Metsässä

On metsä kaunis ja vihanta,
me istumme nurmikolla,
ja vieno metsän on humina,
ja hyv' on kaikkien olla.

Niin vienosti metsä humisee,
mä tunnen hyvin sen kieltä:
se muistoja mulle kertoilee,
jotk' ihastuttavat mieltä.

Oi kerro, metsä, oi kerro taas
noist' ajoista hälvenneistä!
Ei ymmärrä muut sun huminaas,
siis mitä huolimme heistä!