Jos leivon ääni ois kaunis mulla,
niin sulle, kultain, mä laulaisin
ja syämes hellän niin laulelulla
mä lemmen hehkuhun lumoisin.
Ei ääntä leivon oon suotu mulle,
rumemmin äännä ei korppikaan;
tok' laulan, kultain, mä yhä sulle,
kosk' ei oo korvaa sull' ollenkaan.